Salon taidemuseo Veturitalli
Mariankatu 14, 24240 Salo
Puh. +358 (0)2 778 4892
veturitalli@salo.fi

serlachius200.jpg
Gunnar Berndtson, Shakkia 1878. Serlachius-museot. Kuva Studio Tomi Aho
anutuominen200.jpg
Anu Tuominen, Fleurs de Sel
sus200b.jpg
Vanha Valokuva Salo-Uskelan Seura

Pitsi on POP

Pitsin merkitys ennen ja nyt

Mikä on ollut pitsin merkitys ja painoarvo kulttuurissa läpi vuosisatojen? Pitsiä on esiintynyt lähinnä länsimaisessa tekstiilitaiteessa uuden ajan alusta lähtien, vaikka virkkaustaito kehitettiin jo aiemmin Intiassa ja reiällisen tekstiilin kuten verkon solmimisen taito taidettiin jo muinaisissa kulttuureissa. Pitsin ja pitsiteollisuuden asema Euroopassa on ollut merkittävä menneinä vuosisatoina mm. hovien ja ylhäisön käyttötekstiilinä. Pitsien avulla on ilmaistu arvoa ja yhteiskunnallista asemaa. Pitsejä ovat valmistaneet lapsesta lähtien naiset ja joskus miehetkin, milloin pakotettuina taloudellisista syistä, milloin todistaakseen olleensa hyvin kasvatettuja säätyläisiä ja kykeneväisiä valmistamaan koristeelliset kapionsa itse ja olevansa siten naimakelpoisia.

Teollinen yhteiskunta edesauttoi koneellisen pitsituotannon kehittymistä ja vaikutti käsin tuotetun pitsin vähenemiseen. 1900-luvun modernistisessa kulttuurissa pitsiä ei enää arvostettu eikä sillä ollut funktiotakaan aikakauden tyylisuunnissa. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa vapaa-ajan ja toiminnan välineet ovat sähköisiä, minkä entisestäänkin voisi päätellä kuihduttavan pitsin merkititystä tämän päivän käyttötekstiileissä ja käsityönä. Mutta 2000-luvulla pitsi käsitöiden valmistamisen harrasteena on kokenut renessanssin, ja pitsejä valmistetaan käsin jälleen ahkerasti.

Salon taidemuseo Veturitalli on valmistanut pitsin historiasta taidetta ja kulttuurihistoriaa yhdistävän näyttelyn Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi kesäksi 2017, juhlavuonna, jolloin useat museot tuovat esille Suomen historian monipuolisia vaiheita.

Taiteen turhamaisuutta ja kulttuurihistoriaa

Salon taidemuseon kesänäyttelyssä Salon taidemuseon kesänäyttely Pitsi on POP näyttää tämän päivän taideyleisölle, kuinka pitsi on ikuistunut lähinnä Suomessa säilyneisiin taideteoksiin vaatetuksen osana erityisesti muotokuvissa neljän vuosisadan aikana. Mutta pitsi historia ei ole täydellinen ilman katsetta pitsin nykypäivään ja siihen, että nykytaiteilijat ovat ottaneet pitsin osaksi taideteostensa materiaaleja. Itse pitsit ovat sen sijaan piiloutuneet juhlavaatteista lähinnä alusasuihin. Salon taidemuseon näyttely pyrkii ilmaisemaan pitsin viehätystä ja tämän turhan tekstiilin kuolemattomuuttakin, sillä pitsin syvin olemus on ilmaistuna sen aineettomimmassa osassa, nimittäin rei´issä, joita ilman pitsiä ei ole olemassa.

Näyttelyn olemus

Näyttelyn ovat kuratoineet taidehistorioitsijat Marjatta Hietaniemi sekä Anne-Maj Salin. He ovat koonneet näyttelyyn pitsiä sisältäviä taideteoksia 1600-luvulta lähtien tähän päivään. Esillä on yli 70 teosta. Esillä on myös maalausten aiheisiin liittyviä tai muuten pitsin historiaa kuvaavia aitoja, monipuolisin tekniikoin valmistettuja pitsejä kuten liinoja ja kauluksia niin ikään lähes saman verran.

Vanhat taideteokset näyttelyssä ovat peräisin suomalaisista museokokoelmista mm. Ateneumista ja Sinebrychoffin taidemuseosta sekä Turun museokeskuksesta, mutta myös useista yksityiskokoelmista ja julkisilta yhteisöiltä kuten Åbo Akademista. Nykytaidetta on saatu Suomessa toimivilta taiteilijoilta ja muutamilta kansainvälisiltä tekijöiltä. Näyttelyssä on teoksia valittuna yli 35 taiteilijalta, joukossa mm. Gunnar Berndtson, J.E. Lindh, Helene Schjerfbeck, Isak Wacklin ja nykytaiteilijoilta kuten Mia Damberg, Helena Hietanen, Nithikul Nimkulrat, Jukka Rusanen, Merja Tanhua, Tarmo Thorström ja Anu Tuominen.

Pitsitekstiilejä on lainattu mm. Naantalin museosta ja Turun museokeskuksesta sekä yksityisiltä kotimaisilta ja yhdeltä ranskalaiselta ja toiselta italialaiselta pitsikeräilijältä. Näin taideteokset ja tekstiilit yhdessä esittelevät pitsin kulttuurihistoriaa suomalaisessa mutta myös pohjoismaisessa jopa eurooppalaisessa kulttuurissa. Suomessa säilyneissä maalauksissa kuvattujen pitsien tyylit ovat olleet 1800-luvulle saakka peräisin yleensä muualta Euroopasta, kuten myös museoiden ja yksityisten kokoelmien käsin nyplättyjen ja ommeltujen pitsienkin. Pitsityylit Euroopassa ja Pohjoismaissa seurasivat viiveellä taiteen tyylejä. Pitsin statusarvo on muuttunut aikojen saatossa. Miesten koristeista on tullut naisellisuuden symboleita. Pitsistä ylellisyystavarana on tähän päivään mennessä tullut arkinen koriste, sillä käsin tehty pitsi vähitellen muuttui koneella valmistetuksi. Näyttelyn pitsivalinnat tukevat maalauksissa esiintyviä käsin ja koneella valmistettuja pitsejä.

Omin käsin mm. nypläämällä, ompelemalla, virkkaamalla, kutomalla, käpyilemällä tai solmeilemalla tehdyt pitsit kiinnostavat taiteilijoita ja käsityön tekijöitä edelleen. Pitsiä käyttävät teoksissaan monet nykytaiteilijat. He ovat laajentaneet myös pitsien materiaaleja perinteisestä pellavasta, puuvillasta, silkistä ja villasta valokaapeliin, alumiinivaijeriin, teräkseen tai jopa paperiin.

Pitsi on POP -näyttely laajentaa museoiden asiakaskuntaa tavanomaisista taidenäyttelyiden kävijöistä myös käsityöalan tekijöihin ja harrastajiin. Tavoite on ollut luoda esteettinen näyttely, jossa välittyy pitsin rooli ylellisyysesineenä kautta aikojen.

Julkaisu

Salon taidemuseo tuottaa näyttelyyn juhannukseen mennessä pitsin historiaa ja pitsien esiintymistä näyttelyn taiteteoksissa valottavan julkaisun Pistoja ilmaan. Pitsin historiaa ja makupaloja kuvataiteesta. Pitsin historiasta artikkelin siihen on kirjoittanut FM Marjatta Hietaniemi. Runsaasti kuvitettu julkaisu sisältää valokuvia taustoituksin niin näyttelyn pitseistä kuin taideteoksistakin.

Salon taidemuseo Veturitallin Ystävät -yhdistyksen tempaisu

Salon taidemuseo Veturitallin ystäväyhdistys vie näyttelyn sanomaa ulos taidemuseosta kaupungille organisoimalla 23.5. tapahtuman, jossa salolaiset käsityönharrastajat yhdessä peittävät keskustan toripuiston ankkurin pitseillä (FB-ryhmä Pitsisalo). Sama ryhmä osallistuu lisäksi näyttelyn erään teoksen esillepanon viimeistelyyn.

Salon taidemuseo Veturitalli, Mariankatu 14, 24240 Salo, info 02-7784892, avoinna ti-pe 10-18, la-su 11-17, www.salontaidemuseo.fi