Salon taidemuseo Veturitalli
Mariankatu 14, 24240 Salo
Puh. +358 (0)2 778 4892
veturitalli@salo.fi

pieni.jpgpieni4.jpgpieni3.jpg
Valokuvaaja Paula Axelsson / Salon Uusi Valokuvaamo 1900-luvun alussa. Axelssonin kokoelmat.Valokuvaaja Paula Axelssonin lapsia ateljeekuvassa 1900-luvun alussa. Axelssonin kokoelmat.Salon keskuskansakoulu 1903. Kuva Turun museokeskus.

SALO VANHOISSA VALOKUVISSA 11.10.2014-18.1.2015

Salon taidemuseo Veturitallin ohjelmistossa on kuluvana syksynä omaa tuotantoa olevan 170 mustavalkoisen valokuvan suurnäyttely, aiheena oman kaupungin menneisyys. Näyttelyyn tekemiseen päädyttiin, koska taidemuseo havaitsi, että vanhaa salolaista kaupunkimiljöötä ja ihmiskuvausta on nähtävillä hyvin vähän. Näyttelyyn tuottamiseen Salon taidemuseo sai Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen.

Journalistisen valokuvan ja valokuvataiteen esittämiselle taidemuseossa on Salossa jo perinteet. Entisajan lasinegatiiveista tuotetun valokuvanäyttelyn uskotaan houkuttavan nyt museoon taideyleisön lisäksi kulttuurihistoriasta kiinnostuneita sekä valokuvauksen harrastajia ja ammattilaisia. Näyttely on aikamatka muuttuvaan kaupunkikuvaan, sillä ajallisesti näyttely sisältää valokuvia 1880-luvulta 1950-luvulle.

Vanhoista lasinegatiiveista kehitetyissä kuvissa on visuaalista lumoa. Jokainen aikakausi sisältää aivan omanlaisensa välineisiin ja ympäristöön sidotun tulkinnan. Lasinegatiivien kulta-ajat olivat 1900-luvun taitteen vuosikymmenissä, kunnes 1930-luvulta lähtien filmikuvaus alkoi yleistyä. Lasilevyillä varustetut palkkikamerat olivat kuitenkin yhä käytössä sotien jälkeisinä vuosikymmeninä niin Suomessa kuin muuallakin.

Näyttelyn valmistamisen yhteydessä Salon taidemuseossa kartoitettiin ja digitoitiin kaksi tuhatta lasinegatiivia lähinnä Salo-Uskelan Seuran arkistosta, kaupungin omasta arkistosta sekä joistakin yksityiskokoelmista. Kuvia on myös Turun museokeskuksesta ja museovirastosta. Aineistosta valmistettiin näyttelyyn lisäksi kaksi videota, joissa käydään läpi salolaisen valokuvauksen sekä Salon keskustan ja jokivarren historiaa. Lisäksi näytetään Salon seutu -lyhytelokuvaa vuodelta 1961. Taidemuseo on tuottanut näyttelyyn myyntituotteita kuten vuosikalenteri 2015, postikortteja ja magneetteja. Osa vedoksista on jälleenmyynnissä. Esillä on myös vintage-kuvia, kuten visiittikortteja ja kabinettikuvia.

Salolaisista entisajan valokuvaajista merkittävän uran Paula Axelsson-Martelin, joka perusti ateljeen Saloon vuonna 1904. Hänen valokuvaamonsa, Salon Uuden Valokuvaamon otoksia näyttelyssä on runsaasti. Martelinin kuviensa kautta avautuu maailma 1900-luvun kaupunkinäkymiin ja ihmisiin. Vanhin tunnettu salolainen valokuva on J.J. Reinbergin ottama kuva Salon torilta ennen kauppalan paloa 1887, joka myös on mukana näyttelyssä, samoin tuntemattomaksi jääneen valokuvaajan kuva kauppalan torista tulipalon savujen tuskin hälvettyä. Kuva on varhainen esimerkki tarpeesta manipuloida kuvaa, sillä siitä on tuotettu jopa kolme eri versiota pienin yksityiskohtien muutoksin.

SALOLAISTA VALOKUVAUKSEN HISTORIAA LASINEGATIIVEILLA

Salon ensimmäisiä valokuvaajia oli Paula Axelsson (o.s. Nordlin), joka perusti kauppalaan 1904 Salon Uuden Valokuvaamon. Paula Axelsson oli vuotta aiemmin eronnut valokuvausateljee Aunen omistajasta, valokuvaaja Edward Axelssonista, joka oli ajoittain käynyt Salossa kuvaamassa. Paula Axelssonin ateljee sijaitsi Salon Asemakadulla. Hän avioitui insinööri J.F. Martelinin kanssa 1906 ja myi liikkeen 1909 liikkeessä jo tuolloin avustaneille sisaruksille Hildur ja Edith Lindhille. Vuodesta 1935 toiminta jatkui Valokuvaamo Ritvana aina vuoteen 1981 asti, omistajina Helmi Lappalainen ja Ada Kareinen.

Valokuvaamo Salon mahdollisesti perusti Richard Jalava, joka oli hankkinut oppinsa matkoillaan Saksaan ja Amerikkaan. Liikkeen perustamisvuosi on tuntematon. Liikkeen toimintaa jatkoi Venäjän vallankumouksen vuoksi Suomeen muuttanut tsaarin armeijan luutnantti Feodor Smirnoff, joka oli Suomessa kouluttautunut valokuvaajaksi. Hän toimi Jalavalle Turuntie 3:n rakennetussa ateljeessa ja vielä hetken Rummunlyöjänkadulla ennen kuolemaansa 1963. Ateljeekuvauksen ohessa hän kierteli kuvausmatkoilla keltaisella polkupyörällään valokuvausvälineiden ollessa runkoon kiinnitetyssä nahkalaukussa.

Edellä mainittujen kuvaamojen lisäksi Salossa toimi 1900-luvun alussa Edvard Berglund (1873-1932) sekä Helmer Borelius (1872-1923). Jälkimmäinen työskenteli Turussa Georg Nyblinin valokuvaamossa ja kuvasi Salossa 1900-luvun alkuvuosina. Varsinaisen uran hän teki Loviisassa, jossa hänellä oli ateljee aina kuolemaansa asti. Edvard Berglund kuvasi 1900-luvun alussa hienoja Salo-näkymiä sekä viehättäviä ateljeekuvia.

Valokuvaaja Johan Leonard Böök (myöhemmin Sori) muutti perheineen Uskelaan 1917 ja asettui ensin asumaan ensin Moision Pohjan taloon, sittemmin Åbergin, nykyisin Kärjen taloon. Arvo Lehti ja Vilho Tarkkanen työskentelivät Leinon tehtailla ja kuvasivat ohessa Saloa ja salolaisia. Vähitellen Lehden valokuvaustoiminta laajeni ja 1951 hän perusti Saloon liikkeen nimellä Valokuvaustarpeisto Lehti. Sotien aikaan Alhaisten koulun opettaja Yrjö Tuovinen kuvasi mm. sota-aikana inkeriläisiä evakkomuuttajia.

Pääset kommentoimaan näyttelyn kuvatietoja tästä linkistä

TUOTANTOTYÖRYHMÄ

Ohjausryhmä museonjohtaja Laura Luostarinen ja intendentti Pirjo Juusela Salon taidemuseosta, sekä näyttelyyn historiasisällöt toimittanut tutkija Heidi Grahn ja digitoinnista vastannut valokuvaaja Laura Salomaa Velis et Remis -yrityksestä. Myyntituotteiden grafiikasta vastasi Emmi Nääppä, videotuotannosta Velis et Remis.

MUSEOPERJANTAIT

FM Heidi Grahn opastaa yleisöä näyttelyn saloihin joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina, jolloin yleisöllä on näyttelyyn vapaa pääsy. Lokakuussa ei ole museoperjantaita, vaan se sulautuu yhteen Aleksis Kiven päivänä 10.10 klo 18.00 pidettäviin yleisöavajaisiin. Tilaisuudessa Heidi Grahn esittelee näyttelyä klo 18.00. Muut museoperjantait ovat 7.11., 5.12. ja 2.1.2015. Niissä klo 14.00 Heidi Grahn vetää näyttelykuviin perustuen kaupunkikierrosta, jossa matkataan vanhaan Saloon historiallisten tapahtumien, henkilöiden ja rakennetun miljöön kautta.

LUENTOSARJA

Taidemuseo järjestää näyttelyn aikana paitsi vanhaa valokuvausta myös salolaista kaupunkikuvaa käsittelevän luentosarjan. Siinä arkkitehti Lauri Hollmen kertoo joulukuussa ilmestyvästä Hollmén-Jyrkkiö-Nordell -toimitusryhmän kirjasta Salon Sillankorvan vuosisataisia vaiheita. Valokuvaaja Paula Martelinin elämää ja toimintaa vuosisadan alun Salossa esittelee arkkitehti Markku Axelsson. Tamperelainen tietokirjailija ja valokuvatutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Hannu Vanhanen esitelmöi sarjassa valokuvan historiasta ja kuvan käytöstä mediassa. Neljäs esitelmä liittyy Salo vanhoissa valokuvissa samanaikaisesti tornissa esilläolevaan studionäyttelyyn Ajantilat. Sen toinen valokuvaaja, salolainen luontokuvaaja Kaj Fagerström kertoo tuolloin toiminnastaan luontokuvaajana. Luentosarjan aikataulu on seuraava:

to 20.11. klo 18 luontokuvaaja Kai Fagerströmin luento luontokuvauksesta
to 4.12. klo 18 arkkitehti Lauri Hollmén kertoo ja näyttää kuvia Salon sillankulman ja torin seudun historiasta
to 11.12. klo 18 arkkitehti Markku Axelsson kertoo valokuvaaja Paula Axelsson-Martelinista (Salon Uudesta Valokuvaamosta)
to 8.1. klo 18 tietokirjailija Hannu Vanhanen valottaa valokuvauksen historiaa
Luennoille on vapaa pääsy.